Arvio: Kotkan kennotehdas kasvattaisi taloutta ja työllisyyttä huomattavasti
Taloudellisten vaikutusten arvion mukaan tehdas toisi lähes puolen miljardin euron uudet verotulot vuosittain.
17. tammikuu 2024
Suomen Malmijalostus on teettänyt arvion Kotkaan kehitteillä olevan akkukennotehtaan eli gigafactoryn taloudellisista vaikutuksista.
Konsulttiyhtiö Rambollin laatiman arvion mukaan akkukennotehtaan rakentamisvaihe toisi työvoiman tarvetta yhteensä noin 20 117 henkilötyövuotta ja verotuloja yhteensä noin 714 miljoonaa euroa.
Toiminnan aikana tehdas toisi vuosittain noin 9 898 henkilötyövuoden työvoimatarpeen ja noin 495 miljoonan euron uudet verotulot.
Rakentamisvaihetta sekä tehtaan toiminnan aikaa kuvaavat mallinnukset huomioivat tehtaan suorat taloudelliset vaikutukset, tuotannon kerrannaisvaikutukset sekä suunnitelluista toiminnoista syntyvän kulutuksen kerrannaisvaikutukset Suomessa.
Arvio perustuu 60 GWh:n kapasiteettiin
Nyt laadittu selvitys perustuu 60 GWh:n vuosikapasiteetin akkukennotehtaaseen.
”Kennotehdas on suuri mahdollisuus Suomen talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi. Tehtaan sekä rakenteilla olevan akkuarvoketjun kerrannaisvaikutukset ja hyödyt ulottuvat kaikille yhteiskunnan toimialoille”, Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen toteaa.
”Toteutuessaan kennotehdas voisi hyödyntää Kotkaan suunnitellun CAM-tehtaan katodiaktiivimateriaalia ja auttaisi nostamaan suomalaisen tuotannon jalostusastetta. Kun raaka-aineita ja materiaaleja tuotetaan lähellä, myös tuotantoketjun kustannukset ja ympäristövaikutukset pienenevät”, Hietanen jatkaa.
Rakentamisinvestointi loisi työtä yli 20 100 henkilötyövuotta
Akkukennotehtaan rakentaminen olisi noin 4,8 miljardin euron investointi. Varsinaisten tehdasinvestointien lisäksi hanke toisi investointeja rakentamisprojektin arvoketjuihin noin 277 miljoonan euron arvosta.
Kaikki rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat uusia vaikutuksia.
| Tehtaan rakentamisen talousvaikutukset | |
|---|---|
| Työvoiman tarve | 20 117 henkilötyövuotta |
| BKT | 1,6 miljardia euroa |
| Verotulot | 714 miljoonaa euroa |
Tehtaan toiminta kasvattaisi BKT:ta yli miljardilla eurolla vuosittain
Kennotehdas vahvistaisi Suomen taloutta koko toimintansa ajan. Tehtaan toiminnan arvioidaan kasvattavan bruttokansantuotetta noin 1,1 miljardilla eurolla vuosittain. Summa vastaa noin 0,4 prosenttia Suomen vuoden 2022 BKT:sta.
Toiminnan aikaisten talousvaikutusten tarkastelun pohjaksi otettiin vakiintunut toiminta vuositasolla.
| Tehtaan toiminnasta syntyvät uudet talousvaikutukset | |
|---|---|
| Uusi työvoiman tarve | 9 898 henkilötyövuotta |
| Suorat työvoimavaikutukset | 3 113 henkilötyövuotta |
| Uusi BKT | 1,1 miljardia euroa |
| Uudet verotulot | 495 miljoonaa euroa |
Kotkan akkukennotehtaasta on parhaillaan käynnissä ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Lisätietoa medialle:
Toimitusjohtaja Matti Hietanen, Suomen Malmijalostus Oy
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi
p. 040 823 8806
Lisätietoa arvioinnista:
Tutustu tästä arviointiraporttiin
Tekstissä käytetyt avaintermit:
Kerrannaisvaikutukset – tuotannossa ja kulutuksessa näkyvät vaikutukset, jotka syntyvät uusien hankkeiden aikaan saamasta tavaroiden, palveluiden ja raaka-aineiden kysynnän kasvusta.
Henkilötyövuosi – kokoaikaisen henkilön vuoden työpanos.
Verotulot – taloudellisesta toimeliaisuudesta yhteiskunnalle syntyvät verot, kuten tuote- ja tuotantoverot sekä kunnallis-, arvonlisä-, yhteisö-, kiinteistö- ja tulovero.
Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi