EU panostaa kriittisten raaka-aineiden tuotantoon – Suomen varmistettava oma asemansa

EU Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käynnisti kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen (Critical Raw Materials Act, CRMA) valmistelun unionin tilaa koskeneessa puheessaan syyskuussa 2022 todetessaan, että litiumista ja harvinaista maametalleista tulee pian tärkeämpiä kuin öljystä ja kaasusta. Lausunnon taustalla oli ajatus siitä, ettei Eurooppa saa tulla samalla tavalla riippuvaiseksi kolmansien maiden raaka-aineista kuin mitä se on ollut energian osalta.

Samalla Yhdysvaltain ns. ilmastotukipaketti (Inflation Reduction Act, IRA) on merkittävästi vaikuttanut pelikenttään. IRA ohjaa investointeja Yhdysvaltoihin ja kannustaa kriittisten akkuraaka-aineiden ja -komponenttien hankintaa Yhdysvalloista ja sen vapaakauppakumppaneilta.

IRA hyväksyttiin elokuussa 2022 ja se astui voimaan tammikuussa 2023, ja yritykset ovat suurin avustuksen saaja verohelpotusten kautta. Amerikkalaisia kuluttajia palkitsevat ns. kotimaisten sähköautojen hankintaan liittyvät verokannustimet, jotka ohjaavat arvoketjun investointien sijoittumista.

Kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus varmistamaan raaka-ainehuoltoa

Kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus jakaa kriittiset raaka-aineet kahteen priorisoituun kategoriaan:

• Strategiset raaka-aineet, joita käytetään vihreän siirtymän, digitalisaation sekä puolustusteollisuuden teknologioissa. Näiden raaka-aineiden kohdalla on merkittävä ero globaalin tarjonnan ja kysynnän välillä, ja tuotannon lisääminen on suhteellisen vaikeaa. Strategisia raaka-aineita ovat esim. koboltti, kupari, litium (akkulaatu), mangaani (akkulaatu), luonnongrafiitti (akkulaatu), nikkeli (akkulaatu), platinaryhmän metallit ja harvinaiset maametallit (kestomagneeteissa käytetyt: Nd, Pr, Tb, Dy, Gd, Sm ja Ce).
• Kriittiset raaka-aineet, joilla on taloudellinen merkitys Euroopalle ja toimitushäiriön riski on suuri. Kriittisiä raaka-aineita ovat kaikki strategiset raaka-aineet ja näiden lisäksi esim. fosfaatti, raskaat ja kevyet harvinaiset maametallit, niobi, skandium, tantaali ja hafnium.

Asetus sisältää tavoitteita vuodelle 2030, joilla pyritään varmistamaan kriittisen raaka-aineiden huoltovarmuus Euroopassa. Tavoitteina mainitaan mm.:

• EU:n tulisi tuottaa vähintään 10 % oman kulutuksen strategisista raaka-aineista.
• EU:n tulisi jalostaa läpi arvoketjun vähintään 40 % oman kulutuksen strategisista raaka-aineista
• EU:n kierrätyskapasiteetin pitäisi tuottaa vähintään 15 % unionin kunkin strategisen raaka-aineen vuosikulutuksesta.
• EU ei saisi olla yli 65-prosenttisesti riippuvainen yksittäisestä kolmannesta maasta missään strategisessa raaka-aineessa missään oleellisessa prosessointivaiheessa.

Asetuksella luodaan prosessi EU:n strategisten kaivos-, jalostus- ja kierrätyshankkeiden tunnistamiseksi EU:ssa sekä kolmansissa maissa, joissa aiotaan ryhtyä strategisten raaka-aineiden louhintaan, käsittelyyn tai kierrätykseen. Kyseiset hankkeet vahvistavat EU:n strategisten raaka-aineiden toimitusvarmuutta, osoittavat teknistä toteutettavuutta, täyttävät korkeat kestävyysstandardit ja toteuttavat sosiaalisesti vastuullisia käytäntöjä. Kolmansissa maissa, jotka ovat kehittyviä markkinoita tai talouksia, toteutettavien hankkeiden osalta hankkeet tulisi luoda lisäarvoa sekä EU:lle että kyseiselle kolmannelle maalle.

Strategiset hankkeet hyötyvät virtaviivaistetuista lupaprosesseista ja niiden rahoitusmahdollisuuksien saanti helpottuu. Strategiset hankkeet, joilla on haitallisia vaikutuksia ympäristöön, voidaan luvittaa, kun yleinen etu on merkittävämpi kuin haitalliset vaikutukset. Tietyt vesipuite- ja luontotyyppidirektiivien vaatimukset tulee kuitenkin täyttää.

Strategisten hankkeiden luvitusprosessi ei saa (poikkeustapauksia lukuun ottamatta) ylittää kaivoshankkeiden osalta 24 kuukautta eikä kierrätyshankkeiden ja jalostukseen liittyvien hankkeiden kohdalla 12 kuukautta. Asetus ei luo uusia rahoitusinstrumentteja, mutta komissio asettaa Critical Raw Materials Boardin, joka suosittelee hankkeille rahoitusinstrumentteja ja -järjestelyjä.

Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto keskustelevat asetusehdotuksesta ja hyväksyvät sen ennen tämän voimaantuloa.

Valtiontukijärjestelmää höllennetään

EU laajentaa jäsenmaiden mahdollisuuksia tukea omaa teollisuuttaan 9.3.2023 julkaisemassaan Temporary Crisis and Transition Framework -päivityksessä, joka on osa vastausta IRA-paketille. Jäsenmaat voivat vuoden 2025 loppuun asti tukea vapaammin vihreää siirtymää edistäviä investointeja. Aiemmin vastaavat investointituet on sallittu vain vähiten kehittyneillä EU-alueilla. Tuotannon investointituet koskevat mm. akkuja ja niihin liittyviä komponentteja sekä niihin tarvittavia kriittisiä raaka-aineita.

Jäsenmaille tulee myös rajoitettu mahdollisuus vastata tukeen, jota yrityksille on luvattu EU:n ulkopuolella. Tätä ns. matching-tukea voidaan myöntää vain investoinneille, jotka sijoittuvat vähemmän kehittyneille alueille, tai useiden jäsenmaiden yhteisprojekteille. Matching-tuki ei saa johtaa jäsenmaiden keskinäiseen kilpailuun investoinnin sijaintipaikasta.

Lopulliset IRA-säännöt julkaistaan maaliskuussa 2023 ja toive on, että Yhdysvallat käsittelisi EU:ta kuin vapaakauppakumppania. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sopivat viime viikolla valmistelujen aloittamisesta EU:n ja Yhdysvaltain väliseksi raaka-ainesopimukseksi. Tavoitteena on, että EU:ssa tuotettavia ja jalostettavia sähköautojen akkuvalmistuksessa käytettäviä raaka-aineita kohdeltaisiin kuten Yhdysvalloissa tuotettuja, mikä vähentäisi painetta investointien siirtämiseen pois Euroopasta.

Lisäksi komissio valmistelee ns. Green Deal Industrial Plania, jossa avustus- ja rahoitusviitekehykset ovat yksi fokusalue. Tämän on tarkoitus kilpailla IRA:n kanssa. Green Deal Industrial Plan -ehdotus on tarkoitus käsitellä Eurooppa-neuvoston kokouksessa 23-24.3.2023. 

”Yhdysvaltain IRA-tukipaketti vetää akkuarvoketjun investointeja pois Euroopasta ja siksi on välttämätöntä varmistaa eurooppalaisen investointiympäristön houkuttelevuus. EU:n vastatoimet kuitenkin avaavat jäsenmaiden välistä valtiontukikilpailua, mikä ei ole pienten jäsenmaiden etu. Suomen kannalta on tärkeää, että tilannetta seurataan tarkasti ja että uusi hallitus tekee muuttuvan toimintaympäristön edellyttämät teollisuuspoliittiset ratkaisunsa. On toivottavaa, että Yhdysvallat ja EU sopivat EU:ssa tuotettujen raaka-aineiden ja materiaalien rinnastamista Yhdysvalloissa tuotettuihin ja että kauppapoliittinen vastakkainasettelu voidaan välttää”, Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen sanoo.

Lisätietoa:

Toimitusjohtaja Matti Hietanen, Suomen Malmijalostus Oy
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 040 823 8806

 

Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi