Jo joka viides maailmalla myyty auto on sähköauto – uudet materiaalitarpeet ovat kasvun mahdollisuus Suomelle

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuore raportti on helppoa tiivistää yhteen lauseeseen: maailma kaipaa sähköautoja.

Global EV Outlook 2024 -raportti kertoo, että vuonna 2023 maailmalla myytiin lähes 14 miljoonaa sähköautoa, mikä vastaa 18 prosenttia kaikista maailmalla myydyistä autoista. Sähköautojen myynti kasvoi vuoden 2023 aikana 35 prosentilla verrattuna vuoteen 2022.

Järjestö ennustaa, että vuonna 2024 myytyjen sähköautojen määrä nousee 17 miljoonaan. Siten useampi kuin joka viides maailmalla myyty auto on sähköauto.

Suurista markkina-alueista Kiina on liikenteen sähköistymisen edelläkävijä. IEA arvioi, että vuonna 2024 Kiinassa myydyistä autoista 45 prosenttia on sähköautoja. Euroopassa osuuden arvioidaan olevan 25 prosenttia, Yhdysvalloissa 11 prosenttia. Naapurimaamme ovat edenneet sähköistymisessä erityisen nopeasti: vuonna 2023 Ruotsissa myydyistä autoista 60 prosenttia oli sähköautoja, Norjassa lähes 95 prosenttia. Suomessa luku oli 54 prosenttia vuonna 2023, kertoo suomalainen Sähköinen liikenne ry omassa katsauksessaan.

”Vuonna 2023 sähköautoja rekisteröitiin maailmalla 3,5 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2022, ja sähköautojen myyntiosuuksien odotetaan kasvavan nopeasti kaikkialla. Sähköautojen materiaalitarve on suuri jo yksin Euroopassa, joka on maailman johtavia markkina-alueita liikenteen sähköistymisessä”, Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen tiivistää.

Lähes 90 % katodimateriaalista tehdään Kiinassa – Eurooppa voisi tuottaa enemmän akkumateriaaleja

Sähköautoistumisen myötä akkujen valmistus ja akkumateriaalien tuotanto ovat merkittäviä nousevia teollisuudenaloja. Myös Euroopassa halutaan kehittää kaivos- ja jalostustoimintaa nopeasti, jotta toimitusketjut sietävät mahdollisia häiriöitä eikä sähköautojen tuotantoon ei tule pullonkauloja.

IEA:n mukaan sähköautojen akut tuotetaan tällä hetkellä suurimmilta osin lähellä autotehtaita. Eurooppa joutuu kuitenkin tuomaan 20 prosenttia akuista maanosan ulkopuolelta, Yhdysvallat 30 prosenttia.

Kun puhutaan valmiista akuista, Euroopassa on tällä hetkellä 110 gigawattitunnin tuotantokapasiteetti sähköauton akuille, mikä vastaa noin 2,5 miljoonan sähköauton tarvetta vuosittain. Maittain tarkasteltuna Euroopan suurin sähköautojen valmistaja on Saksa.

”Kennotuotanto on lähtenyt kehittymään Euroopassa kohtuullisen nopeassa tahdissa. Kun ajatellaan talouskasvua ja huoltovarmuutta, täytyy huomioida myös materiaalit, joita tarvitaan akkujen valmistuksessa. Kiinan lisäksi ainoastaan Etelä-Korea ja Japani pystyvät tuottamaan katodia merkittävästi tällä hetkellä”, Matti Hietanen huomauttaa.

Kahdesta tehtaasta yli 200 miljoonan vuosittaiset verotulot – akkuteollisuus voisi vahvistaa Suomen taloutta

Suomen Malmijalostus kehittää tällä hetkellä Suomeen kaivos- ja jalostusliiketoimintaa usealla akkuarvoketjun osa-alueella yhdessä kumppaniyritystensä kanssa. Keliberin ja Soklin hankkeissa kehitetään läpinäkyvää ja vastuullista eurooppalaista kaivostoimintaa. Jo käynnissä oleva Terrafame harjoittaa kaivos- ja jalostustoimintaa ja tuottaa muun muassa akkuihin tarvittavia nikkeli- ja kobolttisulfaatteja.

Haminaan valmisteilla olevan CNGR Finlandin tehtaan on määrä tuottaa katodiaktiivimateriaalin esiastetta, prekursoria. Kotkaan valmisteilla olevan tehtaan on puolestaan määrä tuottaa prekursorista ja litiumista jatkojalostettua akkumateriaalia, katodiaktiivimateriaalia. Vaasaan on kehitteillä anodimateriaalitehdas ja Kotkaan mahdollinen akkukennotehdas.

Suomen Malmijalostus on tuottanut aluetalousvaikutusten arvioinnin Haminan prekursorihankkeesta ja Kotkan katodiaktiivimateriaalihankkeesta. Jo yksin nämä kaksi tehdasta tuottaisivat toimiessaan Suomeen arviolta 214 miljoonaa euroa uusia verotuloja joka vuosi ja työllistäisivät suoraan arviolta 630 henkilötyövuotta. Tarkastellulla kapasiteetilla ne korottaisivat Suomen BKT:ta lähes puolella miljardilla eurolla. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset olisivat merkittäviä.

”Akkumateriaaliteollisuudella on mahdollisuus nousta uudeksi Suomen talouden kivijalaksi esimerkiksi metsäteollisuuden rinnalle. Meillä on erinomainen mahdollisuus kehittää jäljitettävää ja läpinäkyvää akkuarvoketjua, jonka tuotteet kiinnostavat maailman johtavia sähköautovalmistajia. Kun kehitämme kaivostoiminnan lisäksi myös materiaaliteollisuutta, saamme nostettua tuotantomme jalostusastetta ja viennin arvoa”, Hietanen toteaa.

 

Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi