Kala- ja vesistötutkimuksilla selvitetään vesistöjen tilaa Kotkassa

Selvityksillä kerättiin tietoa Suurojan ja Nummenjoen vesistöjen sekä Salminlahden alueen lähtötasosta, jotta nykytilasta saadaan mahdollisimman kattava käsitys. Tämä on edellytyksenä suunniteltaessa mahdollisia parannustoimenpiteitä.

Suurojan ja Nummenjoen alueilla tehtiin mm. vedenlaatu- ja pohjaeliötutkimuksia sekä sedimenttien haitta-aineisiin ja kaloihin liittyviä selvityksiä. Vesinäytteistä analysoitiin mm. kiintoaine, sähkönjohtavuus, pH, sameus, kokonaistyppi sekä muita tyypillisiä veden laatuun vaikuttavia osatekijöitä. Lisäksi Nummenjoen alaosassa tehtiin kalaston ennakkoselvitys sähkökoekalastuksella, jossa kalat tainnutetaan, mitataan, punnitaan ja vapautetaan.

Tulokset osoittivat, että Suurojan virtaama vaihtelee paljon eri vuodenaikoina, eikä joki sen vuoksi tarjoa parhaita mahdollisia olosuhteita lohikalojen lisääntymiselle.

”Kymijoen Korkeakosken haaraan liittyvä Suurojasijaitsee vaelluskalojen kannalta tärkeällä paikalla. Sen valuma-alue on kuitenkin pieni ja ojitettu, jolloin uoma lähes kuivuu vähävetisinä ajanjaksoina”, toteaa toiminnanjohtaja Esa Korkeamäki Kymijoen vesi ja ympäristö ry:stä.

Arvokasta tietoa vesistöstä ja lajistosta

Nummenjoen vesistön analyysit vuodelta 2023 antavat arvokasta tietoa kokonaistypen, ammoniumtypen ja kokonaisfosforin pitoisuuksista kahdella mittauspisteellä: Nummenjoki 1 sijaitsee alajuoksulla lähellä Salminlahtea ja Nummenjoki 2 yläjuoksulla Saksalassa. Tulokset osoittavat, että ravinnepitoisuudet vaihtelevat vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan, mikä heijastelee sekä luonnollisia prosesseja että ihmistoiminnan mahdollista vaikutusta. Vaikka Nummenjoki on vähäravinteinen sisävesi, se on altis kausittaisille vaihteluille erityisesti ammoniumtypen osalta, jonka nousu voi viitata orgaanisen aineksen hajoamiseen tai päästöihin.

Tulosten perusteella Nummenjoen kalasto koostuu ahvenista ja hauista, joita esiintyy tavanomaisesti kaikenlaisissa vesistöissä. Jokeen nousee keväisin eri lajeja lisääntymään, ja kalat voivat vaeltaa joen ja merialueen välillä. Joki laskee Salminlahden pohjoisosaan, joka on hyvin matala ja ruovikoitunut. Tämä heijastuu joen lajistoon. Varsinaisista jokilajeista ei Nummenjoen alaosassa Tommolankoskella saatu havaintoja.

Nummenjoki laskee Salminlahteen, joka on Natura 2000 -aluetta. Salminlahdella kartoitettiin lahden merkitystä kalastukselle ja kalastolle kokonaisuudessaan sekä selvitettiin siellä esiintyviä ja lisääntyviä kalalajeja. Tutkimuksia tehtiin mm. kaloille vaarattomilla koeverkkokalastuksella ja kalanpoikaspyynnillä sekä osakaskunnille suunnatulla sähköisellä kyselytutkimuksella. Koeverkotusten perusteella Salminlahden kalastosta noin kaksi kolmasosaa on ahvenia ja särkiä. Se on myös monien kalalajien poikastuotantoaluetta ja tärkeä virkistyskäyttöalue.

“Meille on erittäin tärkeää huolehtia, ettei hankkeella ole negatiivisia vaikutuksia ympäröiviin vesistöihin. Koska esimerkiksi Suuroja on useiden lajien poikastuotantoaluetta, selvitämme, olisiko mahdollista parantaa joen tilannetta siten, että myös lohikalojen elinolosuhteet kohenisivat siellä. Kunnostustoimien avulla voitaisiin parantaa myös hankkeen lähivesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia, mikä palvelisi erityisesti hankkeen välittömässä vaikutuspiirissä olevia naapureita”, sanoo Kotkan CAM-hankkeesta vastaava projektijohtaja Timo Strengell.

Lisätietoja

projektijohtaja Timo Strengell
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 040 738 4860

Lue myös:

Kotkaan suunnitellaan katodiaktiivimateriaalitehdasta

Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi