Sokli voisi tuplata Euroopan fosfaattituotannon ja vahvistaa kotimaista raaka-ainetuotantoa

Savukosken koillisosissa sijaitsevan Soklin mineraaliesiintymä voisi tulevaisuudessa vähentää EU:n tuontiriippuvuutta kriittisiksi ja strategisiksi luokitelluissa raaka-aineissa. Kriittiset raaka-aineet ovat EU:lle taloudellisesti erittäin tärkeitä raaka-aineita, joihin liittyy suuri toimitushäiriöiden riski.

Selvitystulosten mukaan Soklista löytyy fosfaatin lisäksi muun muassa harvinaisia maametalleja, niobiumia, kuparia, mangaania, vermikuliittia ja rautaa. Näistä kaikki paitsi vermikuliitti ja rauta löytyvät kriittisten raaka-aineiden listalta.

Alustavissa selvityksissä tutkittiin eri tuotantovaihtoehtoja.

”Esimerkiksi fosfaattituotanto voisi olla miljoona tonnia vuodessa. Määrä on merkittävä ruoantuotannon kannalta, sillä lannoitteiden raaka-aineeksi käytettynä sillä ruokkisi 60 miljoonaa ihmistä”, Soklin kaivoshankkeen projektijohtaja Pasi Heino sanoo.

Tällä hetkellä Siilinjärvellä toimii koko EU:n ainoa fosfaattikaivos, joka tuottaa vuodessa noin miljoona tonnia fosfaattia. Toteutuessaan Sokli siis tuplaisi Euroopan fosfaattituotannon.

”Kaikki muu Euroopassa käytetty fosfaatti tuodaan EU:n ulkopuolelta, kuten Marokosta ja Venäjältä. Sokli olisi siis todella tärkeä tekijä Euroopan huoltovarmuuden kannalta”, Heino korostaa.

1500 tuulivoimalaa tai 2 miljoonaa sähköautoa

Osa Soklista löydetyistä harvinaisista maametalleista, kuten neodyymi ja praseodyymi, ovat kestomagneettien raaka-aineita. Kestomagneettien käyttö puolestaan on kasvanut suuresti viime vuosina esimerkiksi tuulivoimassa, mutta pääraaka-aineiden saanti on riippuvainen Kiinasta. Myös niiden suhteen EU:ssa pyritään omavaraisuuteen.

”Soklin vuosittainen harvinaisten maametallien tuotanto riittäisi noin 1500 uuden tuulivoimalan tarpeeseen”, Heino kertoo.

Vertailun vuoksi: valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan mukaan vuoden 2023 lopussa Suomessa oli yhteensä 1 601 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa.

Vaihtoehtoisesti Soklin harvinaisten maametallien vuosituotanto riittäisi noin kahteen miljoonaan sähköauton akkuun. Myös niobiumin osalta on selvinnyt, että Soklin esiintymä kattaisi jopa 80 prosenttia EU:n vuosittaisesta tarpeesta. Niobia käytetään muun muassa puolustusteollisuudessa erikoisteräksen raaka-aineena.

Geologisia selvityksiä ja uusia mineraalilöytöjä

Syksyllä 2023 Soklissa aloitettiin tutkimuskairaukset, joita oli kesään 2024 mennessä tehty noin 12 kilometrin verran. Tutkimuksissa löytyi kaksi uutta harvinaisia maametalleja sisältävää mineraalia, kukharenkoiitti ja kordyliitti, joita ei ole ennen löydetty Suomesta.

Heinon mukaan Soklin mineraaliesiintymä onkin sitä tutkiville geologeille unelmien täyttymys, mutta samalla prosessi-insinöörien painajainen, koska se käsittää todella laajan kirjon eri raaka-aineita.

”Meiltä kysytään usein, miksi tutkimuksia tarvitaan edelleen, kun Soklia on tutkittu jo vuosikymmeniä. Syynä on se, että aiemmat tutkimukset ovat kartoittaneet rajatusti tiettyjä malmityyppejä ja raaka-aineita, kun meidän lähtökohtanamme on selvittää kaikkien potentiaalisten malmityyppien ja raaka-aineiden hyödynnettävyyttä”, Heino sanoo.

Geologisia kairauksia on jatkettu voimassa olevan kaivospiirin alueella kesäkuun 2024 alussa. Niitä on valmisteltu maastomagneettisilla mittauksilla ja muilla geofysikaalisilla menetelmillä, jotka edistävät kallioperän kartoitusta. Vankka pohjatieto auttaa optimoimaan kairauksia, mikä puolestaan vähentää kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Ympäristöasiat huomioon

Vesistöihin, kaloihin sekä luontoarvoihin liittyvät seikat ovat erityisen tärkeässä roolissa hankkeen suunnittelussa. Ympäristöarvoista kerätään tarkkaa taustatietoa tutkimuksilla. Soklin alueella on tehty jo useamman vuoden ajan täydentäviä luontokartoituksia, jotka ovat tuoneet lisätietoa Soklin ja sen lähiympäristön luontoarvoista. Luontoselvityksiä on laajennettu myös kaivospiirin ulkopuolelle.

”Jatkoimme kalakantojen tutkimuksia viime vuonna ja kartutimme tietoa niistä sekä kalojen poikastuotannosta. Tarkkailemme jatkuvasti myös vedenpinnan korkeutta niin pinta- kuin pohjavesissä”, Soklin vastuullisuuspäällikkö Samuli Nikula kertoo.

Vahva vaikutus paikallistalouteen

Toteutuessaan Soklin kaivoshanke toisi merkittäviä vaikutuksia Itä-Lapin alueen talouteen. Rakentamisen ja kaivostoiminnan aikana hanke työllistäisi suoraan satoja henkilöitä, minkä lisäksi tulisivat vielä epäsuorat työvoimavaikutukset. Jo nyt hanke työllistää paikallisia sekä suoraan että välillisesti.

– Olemme todella tyytyväisiä, että erittäin osaavaa työvoimaa löytyy alueelta. Urakoitsijoiden kilpailutuksessa annamme erikseen painoarvon paikallisuudelle ja paikallisen työvoiman käytölle, projektijohtaja Heino sanoo.

Kuluneen vuoden aikana Sokli Oy:n työntekijöiden määrä on kasvanut kahdesta kolmeentoista henkilöön. Lisäksi hankkeessa työskentelee emoyhtiö Suomen Malmijalostuksen henkilöstöä. Kesällä hanke työllistää useita kesätyöntekijöitä.

Moderni ja turvallinen työympäristö

Soklista lähimpään taajamaan palveluiden äärelle on matkaa yli 90 kilometriä. Siksi hankkeessa on panostettu turvallisuuskulttuurin kehittämiseen ja ylläpitoon.

Heinon mukaan työskentely-ympäristönä Sokli on muuttunut merkittävästi siitä, kun hän itse aloitti projektissa kolme vuotta sitten.

”Kaikki infra oli 1970–1980-luvuilta ja todella huonossa kunnossa, joten kunnostimme alueen vastaamaan nykypäivän tarpeita. Vesi tulee nykyisin lähteen sijasta omasta porakaivosta ja sähkö dieselgeneraattorin sijaan valtakunnan verkosta. Parhaillaan teemme tukikohdassa myös rakennustöitä, jotta saamme käyttöömme lisää työskentelytilaa halleihin sekä majoitustiloja kasvavalle työntekijämäärällemme.”

Vastuullinen toimija

Soklin kaivoshankkeen kehityspäällikkö Miia Mikkonen painottaa, että kaiken toiminnan ytimessä on ylläpitää vuoropuhelua paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on nykyisten elinkeinojen ja kaivostoiminnan yhteensovittamisen varmistaminen.

”Kestävä toiminta on meille hankkeen suunnittelussa kaiken a ja o, ja tavoitteenamme on olla avoin, rehellinen ja paikallisesti näkyvä toimija”, Mikkonen kertoo.

Vuoropuheluun pyritään muun muassa kaikille avoimilla Sokli-kahveilla, joita järjestetään säännöllisesti Soklin toimistolla Savukosken keskustassa.

”Tilaisuuksissa pääsemme vuorovaikutukseen alueen asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien kanssa, kertomaan työmme edistymisestä ja kuulemaan toiveita sen suhteen, mistä paikalliset asukkaat haluaisivat kuulla lisää. Otamme toiveet huomioon mahdollisimman hyvin, jotta nimenomaan paikallisia ihmisiä kiinnostavia asioita tulisi käsiteltyä”, Mikkonen kertoo.

Lisätietoja:

Projektijohtaja Pasi Heino, Soklin kaivoshanke
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 050 553 5032

Raaka-aineiden liiketoiminta-alueen johtaja Jani Kiuru
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 040 823 8471

 

Tutustu kaivoshankkeeseen virtuaalisen esityksen avulla
Tilaa Soklin sähköinen uutiskirje
Ilmoittaudu Soklin avoimet ovet -tilaisuuteen 24.8.2024

 

Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi