Suomen Malmijalostus 10 vuotta – yhtiö yhä tärkeämpi Suomelle ja Euroopalle
Valtio perusti 2010-luvulla erityistehtäväyhtiön rakentamaan Suomelle uutta kasvua luovaa teollisuudenalaa. Kauaskantoiseksi osoittautuneen ratkaisun ansiosta Suomeen on syntynyt kehittyvä kriittisten materiaalien arvoketju ja maailmanluokan tuotantolaitoksia.
Vuonna 2015 Talvivaaran kaivoksen tilanne oli synkkä. Kaivos oli kärsinyt vakavista ympäristöhaasteista vuosien ajan ja sitä operoiva yhtiö oli asetettu lopulta konkurssiin.
Tuolloin valtio kääri hihansa. Asian ratkaisemiseksi syntyi Terrafame Group Oy, jonka tytäryhtiö Terrafame osti konkurssipesän liiketoiminnan vuonna 2015.
”Lähtötilanne oli äärimmäisen haastava. Valtio asetti Terrafamelle selkeät tavoitteet Sotkamon kaivoksen ympäristötilanteen vakauttamiseksi ja kannattavan tuotannon ylösajamiseksi”, Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen kertoo.
Määrätietoinen työ kantoi hedelmää, ja jo vuonna 2017 uusi yhtiö oli vakauttanut kaivoksen tilanteen.
Samaan aikaan oli nähtävissä, että liikenteen sähköistyminen teki tuloaan. Ennakoitiin, että päästövähennystavoitteet ja kuluttajien toiveet houkuttelisivat autovalmistajat hakemaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.
Uusien teknologioiden tulo nosti esille uusia materiaalitarpeita. Heräsikin ajatus: voisiko Suomi täyttää näitä materiaalitarpeita ja rakentaa samalla uutta vientiteollisuutta?
Kaivoksen pelastajasta uuden teollisuudenalan rakentajaksi
Kun Sotkamon kaivosta vaivanneet haasteet oli korjattu, valtio asetti Terrafame Groupille laajemman tehtävän. Yhtiö ryhtyi valtion toimeksiannosta kehittämään Suomeen kokonaisvaltaista akkuarvoketjua kaivosteollisuudesta kohti korkean teknologisen osaamisen lopputuotteita.
Samalla Terrafame Group vaihtoi vuonna 2018 nimensä Suomen Malmijalostus Oy:ksi.
Kun vuonna 2025 katsotaan ajassa taaksepäin, on selvää, että valtio on tehnyt joukon onnistuneita ja kauaskantoisia ratkaisuja.
Terrafame on kehittynyt puolituotteiden valmistajasta globaalisti merkittäväksi akkukemikaalien tuottajaksi. Sen vaikutus Kainuun maakunnan bruttokansantuotteeseen on arviolta 20 prosenttia.
Käänne hakee vertaistaan Suomen teollisuushistoriassa.
”Terrafame toimii koko suomalaisen akkutuotannon arvoketjun rakentamisen perustana. Sen ansiosta olemme voineet määrätietoisesti kehittää useita arvoketjun eri osiin sijoittuvia hankkeita, joista kullakin on merkittävät talous- ja työllisyysvaikutukset", Hietanen taustoittaa.
Kun mineraaleista tuli strategisia – muuttunut maailmantilanne mullisti yhtiön merkityksen
Vuodesta 2015 tähän päivään maailma on myös muuttunut tavoilla, joita viime vuosikymmenellä ei vielä kyetty ennakoimaan.
Liikenteen sähköistymisen lisäksi 2020-luvun lisääntyneet geopoliittiset jännitteet ja maailmankaupan häiriöt ovat kasvattaneet entisestään tarvetta tuottaa kriittisiä raaka-aineita lähellä. Tämän vuoksi EU on kiinnittänyt 2020-luvulla yhä enemmän huomiota kriittisten materiaalien tuotannon rakentamiseen.
EU asetti itselleen 2020-luvun taitteessa myös yhä kunnianhimoisemmat vihreän siirtymän tavoitteet. Niiden toimeenpano jatkuu edelleen, ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii liikenteen sähköistymistä.
”Toimialamme strateginen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta”, Hietanen kuvailee. ”Kyse ei ole vain työpaikoista ja talousvaikutuksista, vaan myös puhtaasta siirtymästä ja Euroopan strategisesta autonomiasta. Lisäksi viimeaikaiset tapahtumat ovat korostaneet kriittisten mineraalien merkitystä puolustusteollisuudelle”, hän huomauttaa.
Maaliskuussa 2025 Euroopan komissio nimesi Keliberin litiumhankkeen ja Terrafamen Kolmisoppi-esiintymän strategisten hankkeiden listalleen.
Uusien vientituotteiden tuotanto työllistää satoja ja tuo mittavat verotulot
Terrafamen kehittäminen on jatkunut myös alkuvuosien jälkeen. Vuonna 2021 yhtiö käynnisti akkukemikaalituotannon ja vuonna 2024 uraanintuotantolaitoksen. Tänä vuonna yhtiön Kolmisoppi-hanke sai EU:n komissiolta kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaisen strategisen statuksen.
Työn alla on muitakin hankkeita.
Suomen Malmijalostuksen osakkuusyhtiö Keliber aloittaa ensi vuonna kaivostoiminnan ja litiumin jalostuksen Keski-Pohjanmaalla. Kotkan katodiaktiivimateriaalitehtaan rakennustyöt käynnistyvät huhtikuussa 2025.
Vuonna 2020 vastuu Itä-Lapissa sijaitsevan Soklin kaivoshankkeen kehittämisestä siirtyi Suomen Malmijalostukselle. Alueen mineraalivarantoja ja liiketoiminnan kannattavuutta kartoitetaan parhaillaan.
”Kymmenessä vuodessa olemme päässeet pitkälle, mutta tämän mittakaavan hankkeet ovat monimutkaisia ja vaativat aikaa. Myöskään takapakeilta ei ole vältytty”, Hietanen toteaa.
Jokainen maaliin etenevä hanke on talousvaikutuksiltaan merkittävä. Esimerkiksi Kotkan tehdas tulee työllistämään toiminnan aikana suoraan 270 henkilöä ja tuottamaan arviolta 184 miljoonan euron vuosittaiset verotulot. Toiminta synnyttää myös mittavia kerrannaisvaikutuksia. Tehtaan kapasiteettia on myös mahdollista laajentaa tulevaisuudessa.
Yhteiskunta hyötyy valtio-omisteisesta kehittäjästä
Suomi on saanut Euroopassa huomiota tehokkaasti edenneestä hankekehityksestä ja määrätietoisesti rakennetusta materiaaliketjusta. EU:n vauhdittaessa kriittisen toimialan kehittymistä jäsenmaat käyvät kovenevaa kilpailua akkuarvoketjun investoinneista – osa myös valtiontukien turvin.
Suomen kaltainen pieni maa ei pysty kilpailemaan suurten jäsenvaltioiden kanssa valtiontukien mittaluokassa.
”Suomen Malmijalostuksen toimintamallissa valtio on mukana hankerahoituksessa kaupallisin ehdoin. Se on fiksu työkalu houkuttelemaan hyödyllisiä investointeja Suomeen nykyisessä toimintaympäristössä”, Hietanen sanoo.
Sittemmin moni muu maa, kuten Ranska, Saksa ja Italia onkin rakentanut Suomen Malmijalostuksen kaltaisia kaupallisen rahoituksen toimintamalleja edistääkseen investointeja kriittisiin raaka-aineisiin ja niiden jalostukseen veronmaksajalle kannattavalla tavalla.
”Euroopan markkinalla on selkeitä puutteita mineraalien tuotannossa. Ala vaatii kuitenkin suuria investointeja, eikä Suomessa käytännössä ole tahoja niitä toteuttamaan. Silloin valtio-omisteinen kehittäjä on tehokas investointien vauhdittaja”, Hietanen kertoo.
”Samalla on selvää, että toimialalle halutaan kotimaista omistajuutta. Meidän mallimme lisää hankkeiden hyväksyttävyyttä.”
Tulevien kymmenen vuoden aikana materiaalitarpeet jatkavat kasvamistaan. Kehittyvät kierrätysratkaisutkaan eivät vielä tulevina vuosikymmeninä riitä täyttämään syntyviä tarpeita.
”Seuraavat kymmenen vuotta ovat Euroopan strategisen autonomian kannalta ratkaisevia, ja kehityksen vauhti kiihtyy entisestään. Suomessa olemme alkaneet rakentaa materiaaliarvoketjua hyvissä ajoin ja olemme vahvassa asemassa nyt, kun myös EU on kohdistanut kiinnostuksensa toimialaan”, Hietanen sanoo.
”Suomen täytyy toimia fiksusti, jotta voimme hyödyntää mahdollisuutemme ja houkutella korkean teknologian investointeja. Siinä Suomen Malmijalostuksella on keskeinen rooli myös tulevaisuudessa.”
Toimitusjohtaja Matti Hietanen